Kello on: 16:05

Hyvä ystäväni täytti juuri 18. Eiliset juhlat saivat minut tajuamaan, että hyvänen aika, alle kuukauden kuluttua minäkin saavutan tuon yhden elämän suurimmista merkkipaaluista.

Koko ajatus tuntuu sinänsä absurdilta. Eikös tätä olla odotettu jo pitkään, viimeiset pari vuotta? Silmissä siintänyt täysi-ikäisyys, lupa tehdä mitä vain, ja kaikki tämä omalla vastuulla! Vielä pari vuotta sitten tämä kuullosti mahtavalta.

Nyt kun tämä kriittinen ikä lähestyy, sitä tajuaa mitä tämä omavastuu tarkoittaa. Ja se on pelottavaa. Pian pitäisi pystyä asua omillaan, maksaa verot ja vuokra, käydä samalla töissä ja hoitaa sosiaalinen elämä. Joskus tulevaisuudessa pitäisi sitten löytää mies, mennä naimisiin ja hankkia 1,3 lasta, omakotitalo valkoisella aidalla ja kultainennoutaja, vai miten se nyt menikään.

Tämä vastuu on pelottavaa. Se tekee elämästä vaikeaa. Siksi välillä tuntuu mukavalta miettiä olevansa viisivuotias. Silloin elämä oli helppoa ja yksinkertaista. Mutta onneksi tässä on vajaa kuukausi aikaa totutella ajatukseen, että vastuu on vain otettava vastaan.

Kello on: 16:10